Laitoin ne jääkaappiin yli kahdeksanvuotta sitten ystävänpäivänä, vielä sykkivät sydämessäni aina niitä katsoessani.
"Samaan aikaan aamuyöllä kuollaan paljon kun ei jakseta enää suudella. Huulet irtoavat toisistaan. Aurinko nousee."
Katsoin kun mies pukipäälleen valkoisen kauluspaidan solmi vaalean sinisen kravatin ja veti jalkaansa prässihousut ja tummat kengät. Ei puhunut mitään, sanoi vain osoitteen taksia tilatessaan. Ovi kolahti, verhon raosta katsoin kadulle, virka-auto odotti herraa. Tunsin sperman valuvan reisilleni, sipsutin vessaan reidet yhdessä en halunnut matolle vaaleita käyntikortteja.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment