Lentokoneessa matkalla jossain etelä ruotsin yläpuolella vieressäni matkustanut herrasmies silmäili upeita sääriäni, yrittäen keskittyä lehdenlukuun. Lentoemon tuotua tilaamani wiskin ja maksaessani tuo lehdenlukuun keskittynyt mies heräsi ja ojensi setelin ja tilasi itselleen samanlaisen ja maksoi molemmat paukut. Emon siirrettyä kärryt eteenpäin katsahdin mieheenpäin hämmästellen mikä sai hänet tarjoamaan paukut. Kertoi ihailleensa sääriäni syrjäsilmällä, jonka olin varmaan huomannut ja oli kohtuullista että hän siitä pienen korvauksen maksoi. Naurahdin ja niin oli jää murrettu. Juttelimme niitä näitä ja hän kysyi olinko kuullut uusimman Susan Kurosen vitsin, kerrottuani vähäisen kiinnostukseni koko juttuun halusi kuitenkin kysyä. "Mitä yhteistä on Kurosella ja laskutikulla? Molemmat jakaa ja kertoo". Voisiko Kurosen maailman kuvaa paremmemmin kuvata, totesin. Matka jatkui, kuinkahan kauan Kurosen seikkailut pysyvät lööpeissä, mietin itsekseni siemaillen wiskiäni ja pohtien pyytäisinkö miestä hotelliini pikku panolle.
Reportterin mentyä haastattelen pihassa kuminaa: "Miten päätitte olla mauste?"
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment